Historian lyhyt oppimäärä

Kisa perustettiin joulukuun 3. päivänä 1927 Lievestuoreelle toiseksi seuraksi aiemmin samana vuonna perustetun Toiveen lisäksi. Katsottiin että toiselle seuralle oli tarvetta, sillä kauppaneuvos Haarla oli kieltänyt erottamisen uhalla työväkeään osallistumasta työväentalon toimintaan millään lailla. Perustamiskokouksessa oli läsnä 24 henkeä ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Paul Hurme. Seura pyrki muutamana ensimmäisenä toimintavuotenaan toimimaan ainoastaan paikallisella tasolla ns. ”villinä seurana”, ja liittyi SVUL:iin vasta vuonna 1929.

Kauppaneuvos Haarlan vaikutus näkyi myös siinä, että Kisan talous oli huomattavasti vakaammalla pohjalla kuin Toiveen, sillä Haarla luovutti Seuratalon tiloja Kisan käyttöön, rakennutti urheilukentän yhteistyössä seuran kanssa ja hankki erilaisia välineitä seuran käyttöön. Lisäksi on syytä mainita jo unholaan vaipunut Kisapursi hyppyrimäkineen sekä Kisala. Ehkä tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä mainittakoon, että tehtaan taholta saatiin eri urheilulajeille päteviä vetäjiä. Näistä seikoista johtuen Kisa oli vuosikymmenien ajan Keski-Suomen vahvin voimisteluseura. Kymmenen vuoden ajan Kisan voimistelijat saavuttivat joka vuonna piirinmestaruuden. Erityisesti vuosi 1949 muistetaan menestyksen vuotena: piirinmestaruuskisoissa Matti Malinen voitti kultaa, Teuvo Suuronen hopeaa ja Tarmo Mäkipää pronssia. Eräänlaisena huipentumana Kisan voimistelutaipaleella voitaneen pitää kahdeksan hengen joukkueen lähettämistä Helsingin Olympialaisten loppunäytökseen 1952. Seuraava lainaus on Kisan johtokunnan kokouspöytäkirjasta 9.7.1952.

”XV Olympia Helsinki 1952 voimistelun 30.7.1952 näytösjoukkueeseen seurasta osallistuvalle kahdeksalle voimistelijalle korvataan matka Lievestuore-Helsinki-Lievestuore halvinta kulkuneuvoa käyttäen, ei kuitenkaan karjavaunukuljetusta käyttäen”.

Alkuvuosina voimistelun lisäksi keskityttiin painiin, jossa piirinmestaruuksia valtasivat Yrjö Ikonen sekä Ilmari Peltonen. Painin kultakauden jälkeen seurasi nyrkkeily, jossa kunnostautuivat erityisesti Luhangon veljekset useine piirinmestaruuksineen. Nyrkkeilytoiminta Kisan puolella lopetettiin 1964.

Vuonna 1932 Kisan ja Haarlan tehtaan yhteistyöllä Seuratalon eteen valmistunut urheilukenttä avasi uuden aikakauden Kisan historiassa, jolloin mukaan otettiin yleisurheilu- ja kenttälajitoimintaa. Näistä lienee syytä mainita vuonna 1948 piirinmestaruudet vallottaneet Urho Holmstedt ja Erkki Turunen. Lisäksi Pekka Korhonen voitti samaisessa lajissa SM-hopeaa vuonna 1949. Naisurheilu nosti päätään erityisesti 1970-luvulla, jolloin menestystä nauttivat erityisesti kuulantyöntäjä Irma Kuitunen maaotteluvoitollaan Oslossa, Riitta Homstedtin voitto Kalevan kisoissa, sekä Sisko Kopiloff Suomen ikäkausimestaruudella ja maaotteluvoitolla keihäänheitossa.

Hyppyrimäen tarina alkanee vuodelta 1935, jolloin on mainittu suojeluskunnan rakentama pieni töyssy, josta parinkymmenen vuoden ajanjakson kuluessa kehkeytyi 25-30 metrin mäki. Viralliseksi mäkiennätykseksi jäi Paavo Luhangon hyppäämä 31,5 metriä.

Vuonna 1958 vietettiin Kisan 30-vuotisjuhlallisuudet, joista muodostui merkittävä tapahtuma koko seuran historiassa. Näissä juhlissa vihittiin seuran lippu, ja samoissa juhlissa Kisalle lähetettiin sähkösanoma, jossa vuorineuvos Lauri Haarla ilmoitti lahjoittavansa seuralle kaksi sisähankanelosvenettä. Tämän ilmoituksen myötä Lievestuoreella syntyi ennennäkemätön innostus suhteellisen harvinaista lajia kohtaan, ja jo kolmen vuoden kuluttua soudettiin kansallisissa souduissa. Vuosina 1964-1965 saavutettiin useita Suomen mestaruuksia kevyen nelosen luokissa. Tämän lisäksi Kisan soutajat edustivat Suomea pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa Oslossa, josta saaliina tuli komea hopeamitali. Oslon veneen miehistöön kuuluivat Leevi Fränti, Pauli Saikkonen, Pauli Inkeroinen, Seppo Kovanen, Pekka Luhanko ja Heikki Luhanko.

Erityismaininnan ansaitsee Sylvi Saimo, joka edusti Kisaa hiihdossa ja suunnistuksessa, mutta valitettavasti ei melonnassa, jossa hän voitti olympiakultaa Helsingin kisoissa 1952.

Palloilulajit ovat olleet aina suosiossa. Tänäkin päivänä seuran lippulaivana oleva pesäpallo aloitettiin Kisan toiminnassa virallisesti vuonna 1935. Suomi-sarjaan nousu tapahtui vuonna 1948, ja siitä eteenpäin aina 1990-luvulle asti elettiin voimakasta nousukautta, jolloin eri sarjoissa pelasi Kisan väreissä kymmenkunta joukkuetta. Nyt, jälleen vuonna 2008 kun edustusjoukkue iskee Suomensarjassa tavoitteena lienee samankaltainen määrä joukkueita eri ikäluokissa.

1970-luvulla Kisan uudeksi suureksi lajiksi muotoutui suunnistus. Suuren työn tuloksena saatiin hankittua harjoituskartta kylän keskusta-alueelle ja saatiinpa aikaan myöskin laadukas kilpailukartta Mustanvuoren alueesta, joten Lievestuoreella pystyttiin järjestämään kansallisia suunnistuskilpailujakin. Jukolan viestissäkin Kisan joukkueita on nähty pitkin Suomen metsiä vuodesta 1982 lähtien.

Kuten niin moni muukin urheiluseura, myös Kisan taustatukena oli huvitoimikunta, joka keräsi alusta alkaen rahaa tanssiaisilla, karnevaaleilla ja naamiaisilla.

Tanssiaisista tuli jopa alueellinen ilmiö, sillä Lievestuoretta teki kuuluisaksi Kisapursi, jossa hyppyrimäen alastulorinteen lähelle hinattiin proomu Maija I, ja sille rakennettiin silta. Kisapurresta muodostui varsin suosittu tanssilaituri, joka parhaina aikoinaan veti paikalle niin paljon väkeä, että erityisjuna toi tanssiväkeä Jyväskylästä ja vei heidät tanssien jälkeen takaisin.

Kisalla ehti olla ennen vuoden 1995 yhdistymistä Toiveeseen 20 puheenjohtajaa, joista pisimmän ajan toimi Kari Halinen. Invaliditeetistään huolimatta hänelle kertyi aktiivisia toimintavuosia kolmekymmentä. Lisäksi Halinen oli tuttu näky Saarilammin laturetkellä, ja hänen kunniakseen on hiihdetty Kari Halisen muistohiihtoja. Antti Salorannan nimissä lienee lyömätön ennätys, sillä hän ehti toimia Kisassa eri luottamustehtävissä yli viisikymmentä vuotta.

Jo edellämainitut Kari Halisen muistohiihdot Saarilammille ja takaisin olivat vain osa kuntourheilujaoston toimintaa. Suurimpana kuntourheilutapahtumana muistettaneen Liisan hölkkä-tapahtumat.

Vuonna 1995 Kisan ja Toiveen johtokunnat kokoontuivat keskustelemaan yhteisen nimen alle siirtymisestä, jonka avulla saataisiin vahvistettua kylän urheilutoimintaa ja kyettäisiin entistä paremmin valjastamaan aktiiviset ja tarmokkaat toimihenkilöt seuratoimintaan mukaan. Vanhat poliittiset ideologiat nostivat vielä hetkeksi päätään, ja kumpikaan vanhoista nimistä ei vielä tässä vaiheessa käynyt, joten 14.6.1995 perustettiin uusi urheluseura Ysi-5. Kyläläiset eivät kuitenkaan innostuneet uudesta, vaikeaselkoisesta ja abstraktista nimestä joten yhdistyneen seuran nimi muutettiin jälleen Lievestuoreen Kisaksi vuonna 2005.

Uutta historiaa rakennetaan parhaillaan uusin voimin, ja yli kahdeksankymmentävuotiaan seuran toiminta näyttää jälleen varsin valoisalle...

Markku Huotari ja Pasi Puupponen

Lähteet: Valoja Lievestuoreen rannoilla (Kaalikoski, 1996), Kisan pöytäkirjat 1927-